Yleisiä kysymyksiä pienen lapsen käytöksestä

Pitääkö sisarusten kinasteluun puuttua?

Lapseni kinastelevat koko ajan keskenään, ja minä joudun jatkuvasti selvittelemään heidän riitojaan. Miten riitoja voisi ehkäistä ennakolta?

Lapsille on hyvä mahdollisuuksien mukaan antaa tilaisuuksia kehittää sosiaalisia taitojaan antamalla heidän selvittää kiistansa itse. Aikuisen kannattaa kiinnittää huomiota ongelmakohtiin ja järjestellä koti niin, että ristiriitoja syntyy mahdollisimman vähän. Isomman lapsen lelut voi esimerkiksi laittaa korkeammalle hyllylle ja pienemmän matalammalle. Yhteisiin leluihin toimii sääntö, jonka mukaan lelua kulloinkin käyttävä saa käyttää sitä niin kauan, kunnes lelu on laitettu takaisin hyllylle. Kunkin lapsen oma leikkialue kannattaa osoittaa omalla matolla. Matolla käynnissä olevaan puuhaan tai leikkiin ei saa koskea, ennen kuin käyttäjä on palauttanut välineet hyllylle.

Auta lasta ilmaisemaan itseään kielellisesti. Voit esimerkiksi sanoa: “Annapas olla. Jukka leikkii nyt sillä. Odota, että hän lopettaa.” Tarkkaile tapahtumia ja puutu tilanteeseen vasta silloin, jos käytös muuttuu aggressiiviseksi tai toiseen käydään käsiksi. Kannusta lapsia pukemaan tunteensa sanoiksi. Toimi välittäjänä ja kysy kummaltakin erikseen: “Haluaisitko sinä sanoa jotakin?” Kuuntele, älä kommentoi. Käänny sitten toisen lapsen puoleen ja toista sama kysymys. Jatka tätä vuoron perään lasten välillä, kunnes kumpikin on kertonut kaiken haluamansa. Tällainen rauhoittumisprosessi auttaa usein laukaisemaan tilanteen.

Saako lasta läpsäistä?

Olen kuullut, että lapsella on turvallisempi olo rajoistaan, kun vanhemmat käyttävät ruumiillista kuritusta. Onko tämä totta?

Suomen lain mukaan ruumiillinen ja henkinen kuritusväkivalta on rangaistava pahoinpitelyrikos. Vanhemmat turvautuvat joskus kuritukseen tilanteissa, joissa he ovat itse vihaisia. Kun aikuinen muistaa aina ensin itse rauhoittua, hän keksii luultavasti paremman tavan puuttua lapsen käytökseen. Läpsäiseminen kertoo lapselle, että toisia saa lyödä ja että isommat saavat lyödä pienempiään. Lapsi oppii pitämään lyömistä ongelmanratkaisukeinona. Lapsi oppii myös pelkäämään aikuista. Ruumiillinen kuritus saattaa suututtaa ja nöyryyttää lasta, joka saattaa sitten joko kapinoida tai vetäytyä itseensä. Ruumiillisen kurituksen on lukuisissa tutkimuksissa todettu johtavan aggressiivisuuteen ja kiusaamiseen.

Miten toimia, kun taapero haluaa koskea ihan kaikkeen?

Taaperoni on oppinut kävelemään tukea vasten. Huomaan nyt kieltäväni häntä jatkuvasti ja ottavani esineitä pois häneltä, mitä vastaan hän sitten protestoi kiukkukohtauksella. Voisinko toimia jotenkin toisin?

Järjestä lapselle turvallinen leikki- ja oppimispaikka. Yritä olla kieltämättä häntä koko ajan. Lapsen on uutta oppiakseen päästävä tutkimaan ympäristöään. Jos lasta koko ajan kieltää koskemasta esineisiin, hänen uteliaisuutensa saattaa hiipua tai hän saattaa yrittää entistäkin sinnikkäämmin koskea kaikkeen. Jos joku kuitenkin on jättänyt lapsen ulottuville kynän tai veitsen, lapsen on tärkeää kuulla sana ’ei’ samalla kun aikuinen kiiruhtaa poistamaan vaarallisen esineen lapsen kädestä. Sana ’ei’ ja siihen liittyvä äänensävy antaa myös usein aikuiselle aikaa ehtiä nappaamaan esineen ennen lasta. Jos lapsi on jo ehtinyt saada käsiinsä esimerkiksi sakset, anna hänen pidellä niitä hetken niin, että tarkkailet häntä läheltä ja samalla kerrot esineen nimen. Lapselle saattaa joskus riittää, että hän oppii esineen nimen.